perjantai 30. elokuuta 2013

Provenienssiperiaate - kuinka pysyvää on järjestys?

Sukulaiset, tuttavat ja työtoverit on melko helppo tunnistaa ja muistaa pitkänkin ajan kuluttua. Sen sijaan työelämän monet ja nopeasti muuttuvat tilanteet saattavat unohtua nopeasti. Erkin ja Raijan Kuusamossa ottamissa kuvissa on muutama hieno kuva, joiden alkuperästä olin hieman erimielinen arkistonmuodostajien - eli siis vanhempieni -   Erkin ja Raijan kanssa.

Tämä johdattikin minut kiinnostavan arkistoteoreettisen kysymyksen äärelle: mikä on valokuva-albumin alkuperäisen järjestyksen merkitys? Yleensä vanhempieni varhaisimmat valokuva-albumit sisältävät paljon saman albumin sisältä irronneita, toisista albumeista irronneita kuvia tai kuvia, joita ei koskaan ole kiinnitetty mihinkään albumii. Lisäksi albumeissa on kuvia, joista osa on (ehkä) kiinnitetty takaisin samaan albumiin, josta se on irronnut tai albumista irronnut kuva onkiinitetty toiseen albumiin. 

Jos ajatellaan valokuva-albumia "arkistona", on luultavaa, että albumiin on valittu vain osa otetuista valokuvista. Valokuvien suurennusvaiheessa on jo valittu suuresta määrästä negatiiveja osa otoksista paperivedosta varten. Niistä kuvista on sitten valittu albumiin kiinnitettävät kuvat. Albumeja muutaman vuosikymmenen jälkeen katseltaessa näyttää siltä, että kuvia on kiinnitetty jotakuinkin aikajärjestyksessä, sitä tahtia, kun uusia kuvia on kehitetty. Toisaalta, jos kuvia on kiinnitetty albumeihin vasta pitkän ajan kuluttua, voi järjestys ollakin ihan toinen. Lisäksi albumi on oma "teoksensa", jonka tyhjiä sivuja, joista kuvat ovat kadonneet (tai ne on jostakin syystä poistettu), on esteettisistä syistä parempi täydentää. Niinpä ei ole ollenkaan kummallista, että albumissa, jossa on pääasiassa 1950-luvulla otettuja kuvia, onkin yllättäen 1970-luvulla otettuja kuvia.

Kun minä digitoin näitä vanhempieni valokuva-albumeiden kuvia, en yritä muuttaa niiden sisältöä sinänsä miksikään. Toki irtokuvien järjestys menee vääjäämättä sekaisin tällaisessa toiminnassa. Mutta albumeissa kiinni olevat kuvat - oli järjestys mikä tahansa - muodostaa tässä tilanteessa albumien alkuperäisen järjestyksen. Arkistoihmiset taitavat puhua provenienssi-periaatteesta. 

Näissä isäni ottamissa (uskon niin, että ne ovat hänen ottamiaan) hienoissa kuvissa on vanhoja rakennuksia ja nuoria ihmisiä ja albumissa lyijykynällä kirjoitus "Tahkolan talo". Isäni ja äitini mukaan kuvat eivät ole Kuusamosta vaan Puolangalta. Tämä jäi  minua hieman askarruttamaan, koska kuvat ovat aika hyvin liimattuina albumissa, jossa ei ole muita kuvia Puolangalta. Lisäksi Puolangalta otetut kuvat ovat pääasiassa dioja.


Uskotutmiehet Yrjö Veteläinen, Vihtori Ronkainen ja kartoittaja Arvo Etelämäki. Kuva on kai otettu jossakin Rukajärven seudulla.

Isäni muistaa hyvin uskotut miehet, mutta ei lainkaan samalle sivulle kiinnitettyjä taloja tai lapsia kuvissa (kuvat alla). Kun penäsin, miksi kuvat sitten ovat juuri tällä kohdalla albumia, hän alkoi taipua ajatukseen, että kuvat voisivat sittenkin olla Kuusamosta. Ehkä. Jos albumin kuvat ovat alkuperäisjärjestyksessä, niin todennäköisemmin kuvat ovat Kuusamosta. Itse kuvista kumpikaan vanhemmistani ei muista juuri mitään. Siksi kuvien järjestys albumissa saattaa olla se tekijä, jonka perusteella kuvista voidaan jotakin päätellä. Se lienee provenienssiperiaatteen tai alkuperäisen järjestyksen säilyttämistä puoltava perustelu? Tämä asia on sukua kielitieteen kontekstille; on vaikeaa ymmärtää jonkin sanan tai ilmauksen merkitystä, jos ei ymmärrä missä yhteydessä ja ympäristössä sana on alun perin ollut käytössä.

Tämän takia päätin sittenkin järjestää kuvia albumeittain ainakin siinä määrin, että tiedän missä albumissa alkuperäiset kuvat ovat. Siitä syntyikin hieno merkintäjärjestelmä - nyt albumeissa on salaperäinen, mutta hyvin perustellusti valittu kirjainnumerokoodi, jotta osaaan yhdistää skannatun kuvan alkuperäiseen albumiin. 

Osaisikohan joku Kuusamon kävijä tai Puolangan tuntija sijoittaa nämä 50-luvulla otetut kuvat ja henkilöt jonnekin?   


Keitä he ovat?




Onko tämä Kuusamosta?


Talo Kuusamosta vai jostakin muualta?


3 kommenttia:

  1. Veikkaisin, että kuvat ovat Kuusamosta. Olin Puolangalla mukana koko ajan, eikä kuvat tunnu tutuilta. Puolangalla en muista yhtään kaksikerroksista taloa. Niin kummalta kuin se tuntuukin, niin Puolanka oli tuohon aikaan Kuusamoon verrattuna tuppukylä ja huomattavasti köyhemmän oloinen, Kiannon mukaan nälkämaata.
    Terveisin Esa

    VastaaPoista
  2. Uskotut miehet Kuusamon Aikkilassa, taustalla Rukajärvi, järven takana Tahkolanranta ja Tahkovaara. Kärrykuva voisi olla "Pikkupuolen" ja navettarakennusten välisestä kujasta Tahkorannalta. Samassa paikassa kaksikerroksinen n. 160-vuotta vanha talo edelleen pystyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia näistä kommenteista! Onko teillä käsitystä, keitä nuo ylemmässä kuivassa olevat lapset saattaisivat olla+

      Poista