perjantai 2. tammikuuta 2015

Erkin kilowattilokikirja

Erkki on innokas numeroiden kirjaaja. Diplomi-insinöörin mieliharrastus on laskentataulukoiden kanssa puuhaaminen. Erityisen kiinnostavana pidän Erkin kauan jatkunutta tilastointia talonsa sähkönkulutuksesta.

Mikkelin Vajatien talo oli valmistuessaan 1966  nykyaikainen. Talo lämmitettiin suoralla sähköllä. Talon sähkökaappi on mahtavan kokoinen. Talon ensimmäisillä omistajilla ja rakennuttajalla oli jokin erityinen suhde paikalliseen sähkölaitokseen ja talo toimi koetalona, jonka sähkönkulutusta seurattiin tarkasti.

Sähkön ja sittemmin muun energian kulutuksen kehitystä Erkki on seurannut omin konstein aina vuoden 2014 loppupuolelle asti. Siihen asti, kunnes sähköyhtiö siirtyi etälukuun. Oikeastaan etälukuun siirtyminen oli aika surullista, koska samalla katkesi Erkin vuosikymmeniä jatkunut energiankulutuksen seuranta. Erkki ei enää itse voi lukea vanhoja mittareita ja päivittää laskentataulukkoaan. Viimeksi Erkki päivitti taulukkoaan elokuussa 2014.

Taulukossa on yli 1300 riviä ja moninkertainen määrä soluja. Siihen on kirjattu vuodesta 1967 vuoteen 1973 ja edelleen vuodesta 1980 alkaen talon sähkötaulusta kuukausittain sähkön kokonaiskulutus kilowattitunteina, sähkön yö- ja päiväkulutus sekä sähkön käyttö lämmitykseen, veden lämmitykseen ja muuhun kulutukseen. Vuodesta 1974 vuoteen 1979 taulukossa on vain vastaavat tiedot vuositasolla.  Kuukausitason tiedot alkavat uudelleen vuonna 1980.   Erkki on lisännyt 1980-luvulla  taulukkoon tietoja tilaamistaan öljymääristä ja 1990-luvulla monia muitakin talouteen liittyviä tietoja. Ensimmäisen tietokoneensa (IBM PS/1) Erkki hankki 1990-luvun alkupuolella, joten laskentataulukkoharrastus on alkanut aikaisintaan noihin aikoihin.

Näyte Erkin kilowattilokikirjasta. Erkin tekemä yhteenveto vuosikulutuksista vuodesta 1967 vuoteen 2013. Ensimmäisessä sarakkeessa on vuoden päiväsähkökulutus, toisessa yösähkökulutus ja kolmannessa koko kulutus, Neljännestä sarakkeesta oikealle on kirjattu sähkön kulutus lämmitykseen, veteen ja muuhun. Viidennessä sarakkeessa on energiaan käytetty raha ja yhden kilowattitunnin hinta.Taulukossa on monia erilaisia yhteenvetoja kuukausitietojen lisäksi.

Taulukko on kiinnostava ja arvokas tiedonlähde. Se on kuin kotitalouden DNA. Näistä sähkönkulutustiedoista voi lukea monia asioita varsinkin kun ne suhteutetaan muihin Raijan ja Erkin elämän tapahtumiin. Erkki on selittänyt taulukoissa kaikki tärkeimmät energiakulutukseen vaikuttvat tekniset muutokset, kuten remontit, varaavan takan, öljykaminan ja ilmalämpöpumpun hankinnan. Lisäksi sähkönkulutuksen muutoksia on kiinnostava arvioida suihteessa vaikkapa maailmanpolitiikkaan, esimerkiksi öljykriisin aikana Erkki onnistui kuristamaan energiankulutusta merkittävästi. Muistan hämärästi ohjeet suihkunkäytöstä ja maltilliseksi säädetyn huonelämmön. Energiankulutus kertoo myös perheen elämässä ja elämänkaaressa tapahtuneista muutoksista. Kun Raija ja Erkki olivat ensimmäisen vuotensa ilman lapsia minun vaihto-oppilasvuotenani 1981-1982, on energiankulutus pohjalukemissa. Taulukkoa voi lukea myös ilmastotilastona. Energian kulutukseen ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen lämpimät tai kylmät talvet.

Laskentataulukko on kirjallisena teoksena kiehtova. Usein taulukoita kehitellään ja muunnellaan alati ja tällainen tietojen säännölliseen keräämiseen käytetty taulukko on varsinainen ameeba. Siinä on monenlaisia yhteenvetoja ja monentyyppisiä tietoja. Yhteenvetoja on tehty samaan tauluun luultavasti eri aikoina ja epäilemättä monia tietoja on matkan varrella poistettu. Lisäksi Erkin koneelta löytyi joulukuussa 2014 useita eri versioita tästä samasta tiedostosta. Valitsin sen, jota oli viimeksi päivitetty.

Luulen, että tämä taulukko on ollut Erkin mieluisimpia kavereita. Vähän niinkuin Simsit tyttärelleni tai Facebook minulle. Minusta se on kaunis kirjallinen teos.

En oikeastaan ole vielä ehtinyt arkistonmuodostuksessa ryhmään "Mikkeli" asti, mutta Erkin sähkön- tai energiankulutustaulukko tai kilowattilokikirja on  minua kiinnostanut jo ennen tätä outoa arkistoharrastusta. Viime vuoden lopulla Erkin kilowattilokikirja tuli ajankohtaiseksi, kun Erkki halusi laittaa talon myyntiin. Arvelimme, että nämä energiankulutustiedot voisivat kiinnostaa ostajia. Niin pitkälle ei päästy talon myynntiprojektissa, mutta kaivelin kuitenkin esiin jo aiemmin Erkin koneelta kopioimani taulukon. Kun luin sitä tarkemmin, huomasin, että tiedot olivat jotenkin outoja. Taulukossa oli kummia virheitä. Olin muutama kuukausi sitten tallentanut Erkin koneella "sähköt" -taulukon johonkin muinaiseen (siis yli viisi vuotta vanhaan) Excell-muotoon ihan onnistuneesti - mielestäni. Ongelmahan on se, että Erkin koneen ohjelmistot ovat toimivia, mutta nykyisin käytössä oleviin laitteisiin ja ohjelmistoihin yhteensopimattomia - tätä asiaa olen käsitellyt jo tekstitiedostojen osalta aiemmin. (Erkillä on  käytössä Works-ohjelmiston versio 4.5, joka lienee peräisin 1990-luvun lopulta.)

Luulin siis, että taulukkolaskentaohjelman kohdalla ongelmaa ei olisi, koska sain Works-taulukkolaskentatiedoston tallennettua Excelliksi ja tuon Excell-tiedoston muutaman mutkan kautta avatuksi nyt käytössäni olevalla Excell-ohjelmalla. Silti: kaikki Erkin kuukausimerkinnät olivat muuttuneet päivämääriksi. Painin tämän yhden laskentataulutiedoston kanssa useita tunteja. Minulla ei ollut harmainta aaviststa, kuinka voisin tallentaa laskentataulukon mahdollisimman muuttumattoman ja pitkäaikaistallennukseen sopivassa muodossa.

Ensiksi ajattelin tallentaa taulukon PDF:nä, joka varmasti sopii PAS-tarpeisiin (PAS = pitkäaikaisäilytys). Samalla kuitenkin katoaisivat kaavat, jotka ovat taulukkolaskennan riemukkaimpia osia. Onneksi viitsin tarkistaa asiaa KDK:n (kansallinen digitaalinen arkisto) mainiosta suosituksesta: "Säilytys ja siirtokelpoiset tiedostomuodot" ja selailin ennen joulua hankkimaani Petteri Järvisen kirjaa "Digiarkistointi".  Kovin paljoa sivuja ei taulukkolaskennalle uhrata arkisto-oppaissa. Sen verran noista mainioista teoksista kuitenkin ymmärsin, että laskentataulukko kannattaa tallentaa  ODF (open data format) -muotoon. Niinpä sain kuin sainkin useiden käännösten jälkeen Erkin lokitiedoston melko lailla alkuperäsen oloisessa muodossa YKSAAN .ods -tiedostona. Nyt sitten vain odotellaan parikymmentä vuotta ja katsotaan, aukeneeko tämä sympaattinen sähköinen sähkönkulutuksen laskentataulukko vielä 2030-luvulla.